Pohjois-Karjalaa ei saa ennallistaa hengiltä

EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano on merkittävä alue-, maa-, metsä- ja ympäristöpoliittinen ratkaisu. Luonnon tilan parantaminen on tärkeää, mutta sitä ei voida tehdä alueiden ihmisten, elinvoiman ja alkutuotannon toimintaedellytysten kustannuksella – pahimmillaan koko Itä-Suomen kustannuksella.

Itä-Suomen erityisasema on tunnistettava myös ennallistamista toteutettaessa. Alue on jo joutunut kantamaan raskaita seurauksia muuttuneesta turvallisuustilanteesta, itärajan sulkeutumisesta ja heikentyneistä investointinäkymistä. Samaan aikaan työpaikat, yritystoiminta ja kuntatalous ovat Itä-Suomessa vahvasti riippuvaisia metsätaloudesta, maataloudesta ja muusta alkutuotannosta sekä niihin perustuvasta jalostuksesta. Siksi ennen lopullisia ratkaisuja tarvitaan kattava alueellinen vaikutustenarviointi, jossa huomioidaan yksittäisten toimien lisäksi niiden yhteisvaikutukset maa- ja metsätalouteen, elintarviketuotantoon, metsäteollisuuteen, työllisyyteen, investointeihin, huoltovarmuuteen ja koko Itä-Suomen elinvoimaan.

Suomen ei pidä toimeenpanna EU-sääntelyä tiukemmin kuin on välttämätöntä. Ennallistamisasetuksen mahdollistama kansallinen liikkumavara ja joustot on hyödynnettävä täysimääräisesti. Suomen on valittava omiin olosuhteisiimme sopivat ja kustannustehokkaimmat keinot, ei tiukinta mahdollista tulkintaa.

Samalla määritelmien ja rajausten on oltava selkeitä. Ennallistamissuunnitelma ei saa johtaa harmaaseen suojeluun tai maa- ja metsätalouden tosiasiallisiin käyttörajoituksiin ilman selkeitä päätöksiä ja asianmukaisia korvauksia.

Yksityismailla ehdottomana lähtökohtana tulee olla aito vapaaehtoisuus ja omaisuudensuojan kunnioittaminen. Kansallinen ennallistamissuunnitelma ei saa kajota yksityisten maanomistajien oikeuksiin ja omaisuudensuojaan. Vapaaehtoisuuden on toteuduttava myös käytännössä, eikä maa- tai metsätalouden harjoittajille saa syntyä välillisiä käyttörajoituksia esimerkiksi kaavoituksen, lupamenettelyjen tai viranomaiskäytäntöjen kautta.

Itä-Suomi tarvitsee investointeja, työpaikkoja, kannattavaa alkutuotantoa maalla ja metsissä sekä uskoa tulevaisuuteen. Se ei tarvitse muuta Suomea suurempaa laskua EU-sääntelyn toimeenpanosta. Luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa, mutta se on tehtävä tiiviissä ja vapaaehtoisessa yhteistyössä maanomistajien kanssa niin, että samalla turvataan ruoan ja puun tuotanto, yrittäjyys sekä koko Itä-Suomen elinvoima.

Liperissä 28.9.2026

Kalle Myllynen, Pj.                                             Timo Ryynänen, Pj.
MTK Pohjois-Karjala                                         Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala

Lisätietoja:

Harri Välimäki, johtaja, Mhy Pohjois-Karjala, 050 379 9112
Jari Rouvinen, toiminnanjohtaja, MTK-Pohjois-Karjala, 040 0331 566

Kannanotto on Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan valtuutettujen, Pohjois-Karjalan MTK-yhdistysten luottamushenkilöiden sekä MTK-Pohjois-Karjalan luottamushenkilöiden yhteinen kannanotto, joka valmisteltiin edellä mainittujen tahojen yhteisessä luottamushenkilöpäivässä Liperin Pärnävaaralla 28.9.2026