MTK-Pohjois-Karjala syyskokouksen tiedote

Ruokavienti nostettava Suomen kestävän kasvun veturiksi – Itä-Suomella keskeinen rooli

Suomi vei elintarvikkeita ulkomaille noin 2,3 miljardin euron arvosta vuonna 2024. Kansallisen ruokavientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa viennin arvo vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on perusteltu niin viljelijän, kuluttajan kuin kansantalouden näkökulmasta: Suomen ruokatase on noin 4,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä olikin keskeinen syy siihen, että hallitus nosti ruokaviennin kehittämisen kevään puoliväliriihessä yhdeksi kolmesta kärkitavoitteestaan.

Ruokaviennin kasvun hyödyt ovat selkeät. Vientitulojen kasvu vahvistaa kansantaloutta ja parantaa huoltovarmuutta samalla, kun kotimainen tuotanto ja työllisyys lisääntyvät. Ruoka-ala työllistää jo nyt noin 300 000 suomalaista — viennin kehittäminen turvaa nykyiset työpaikat ja luo edellytyksiä uusille.

Nykyinen kotimarkkinaan lukittunut malli jättää viljelijät heikon ostovoiman armoille. Kun kuluttaja valitsee yhä useammin edullisimman vaihtoehdon, viljelijän tulot pienenevät. Ruuan halpuuttaminen on jatkunut 15 vuotta, ja viimeisimmän PTT:n selvityksen mukaan jo 72 % suomalaisista kuluttajista tekee ostopäätöksensä hinnan perusteella. Suomalainen ruoka, joka on tuotettu korkealla kustannus- ja laatutasolla, ei kykene kilpailemaan kannattavasti kaupan omien ”halppismerkkien” kanssa. Naudanliha- ja vilja-alat ovat jo kriittisessä tilanteessa. Nyt on kiire löytää suomalaiselle laatutuotannolle uusia, maksukykyisiä markkinoita.

Suomella on paljon sellaista, mistä maailmalla ollaan valmiita maksamaan: puhdas ruoka, vastuullinen tuotanto, vähäinen antibioottien käyttö, salmonellavapaus, erinomainen jäljitettävyys ja turvallisuutta tuova tuotantokulttuuri. Nämä eivät ole kotimaan bulkkimarkkinoilla kilpailuetuja — mutta kansainvälisillä markkinoilla ne ovat. Lisäarvo syntyy vain, jos uskallamme investoida vientiin.

Vienti ei ole uhka kotimaan ruokaturvalle, vaan sen vahvistamista. Monipuoliset markkinakanavat parantavat sekä teollisuuden että alkutuotannon iskunkestävyyttä ja varmistavat, että kriisitilanteissa vienti voidaan suunnata kotimarkkinoille.

Itä-Suomella on erityisen vahvat edellytykset yhdistää ruokavienti ja ruokamatkailu. Elinvoimainen maaseutu, puhtaat vesistöt, lähiruoka, maatilamatkailu ja European Region of Gastronomy -statukset muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden, joka on kansainvälisesti harvinaista. Ruokamatkailu voi toimia suomalaisen ruoan ”käänteisen viennin” alustana — kansainvälisenä makulaboratoriona, joka vahvistaa koko maan ruokaviennin kehitystä.

Siksi Itä-Suomi tarvitsee oman ruokavientiohjelman osaksi Itäisen Suomen ohjelmaa. Ohjelman tulisi mahdollistaa pitkäjänteinen kehittäminen, markkinoille pääsyn vahvistaminen ja alueellisten vahvuuksien kaupallistaminen. Työ on pitkäjänteistä, mutta suunta on oikea: meillä on jo lupaavia avauksia niin Eurooppaan kuin Aasiaan. Yhdistämällä maakuntien voimavarat tavoitteesta voidaan tehdä totta seuraavan kymmenen vuoden aikana.

MTK-Pohjois-Karjala r.y.

Kalle Myllynen                                                                Jari Rouvinen
puheenjohtaja                                                                   toiminnanjohtaja