Hanhet ja rahoituksen pullonkaulat raivattava maakunnan elintarvikeketjun kehittämisen tieltä

Alkuvuodesta hyväksytyn Suomen ruokastrategian 2040 tavoitteena on ruokaviennin kaksinkertaistaminen, joka on tärkeää sekä alan kannattavuuden turvaamisen että huoltovarmuuden kannalta. Tätä tavoitetta vauhditetaan ruokaketjun kasvu- ja vientiohjelmalla, jossa veturiyrityksenä toimii Valio. Maito- ja nautakarjatalous ovat itäisen Suomen maataloustuotannon selkäranka (70–80 % maatalouden markkinatuloista alueella), johon myös elintarvikeviennin kasvupotentiaali pitkälti perustuu. Kasvinviljelyn osalta alueella on jatkossa pystyttävä viljelemään myös syysviljoja alan kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Pohjois-Karjalassa investointien erityisesteeksi on viime vuosina muodostunut valkoposkihanhi ongelma. Hanhien suihin häviää suurin osa ensimmäisestä säilörehusadosta, joka on ravintoarvoltaan nautakarjan rehustuksen tärkein osatekijä.  Tätä kompensoidakseen tilat ovat joutuneet hankkimaan 30–50 % lisää peltoalaa, joka on merkittävä kustannuslisä jo lähtökohtaisesti hankalassa kannattavuustilanteessa. Hanhien suojametsästyksen aloittaminen ja sen salliminen myös kevätmuuton yhteydessä on tärkeä askel uusien investointien kannattavuuslaskimien saamisessa plussan puolelle erityisesti maakunnan etelä- ja keskiosissa. Asialla on myös keskeinen merkitys Valion Joensuun yksikön raaka-ainehuollon turvaamisessa.

Suojametsästyksen salliminen ei tule yksinään ratkaisemaan hanhiongelmaa ja siksi vahinkokorvausten taso on saatava vastaamaan paremmin kotieläintuotannolle aiheutunutta kokonaishaittaa. Sama koskee myös petovahinkoja. Ei ole kohtuullista, että esim. emolehmästä saa kulujen jälkeen noin 450 euron korvauksen, kun sen markkinahinta on tällä hetkellä 2500–3000 euron välillä.

Maatalouden investointien pankkirahoituksen saanti maakunnassa on viimeisen vuoden aikana helpottunut jonkin verran. Nyt ongelmaksi on muodostumassa uuden elinvoimakeskuksen investointitukirahoituksen riittävyys. Kasautunutta painetta alkutuotannon osalta on päässyt syntymään paljon 2020-luvulla pankkirahoituksen yskiessä erityisesti Itä-Suomessa. Nyt on tärkeää, että valtiovalta pitää huolen omalta osaltaan rahoituksen riittävyydestä ja jatkuvuudesta. Samalla kaupan puolelta tarvitaan reilua tulonjakoa elintarvikeketjun sisällä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, jolla on myös suora yhteys pankkirahoituksen varmistamiseksi uusissa hankkeissa.

Nämä kaksi toimenpidettä turvaavat parhaiten ruokaketjun kehittämisen ja kestävyyden sekä huoltovarmuuden nyt ja tulevaisuudessa myös Itä-Suomen osalta.

Lisätietoja:
Tero Hemmilä. Pj. MTK:n keskusliito, p. 0400 522 012

Kalle Myllynen, Pj. MTK Pohjois-Karjala, p.050 537 7801

Jari Rouvinen, Tj. MTK Pohjois-Karjala, p.0400 331 566