MTK-Pohjois-Karjalan esittely

Puolenpitoa ja yhdessäoloa
 

MTK-Pohjois-Karjala on maa- ja metsätalousyrittäjien sekä maaseutuyrittäjien talouspoliittinen etujärjestö. Tehtävänä on yksityiseen maanomistukseen perustuvan elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen liiton toimialueella Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Toimimme maaseudun elinkeinojen ja elävän maaseudun puolesta. Elinvoimainen maaseutu on suomalaisten yhteinen asia.

Tervetuloa mukaan! Toimintamme on myös hauskaa yhdessäoloa, ei pelkästään kokouksia ja ammattiasiaa. Kursseilla ja vapaa-ajan tapahtumissa virkistyt ja tapaat ammattiveljiä ja -sisaria.

MTK-Pohjois-Karjalan esittely

MTK-Pohjois-Karjalan (Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liiton) toimialue on Pohjois-Karjalan maakunta, jossa 13 kuntaa.

Jäsenet

Tuottajayhdistyksiä MTK-Pohjois-Karjalan alueella on 13.

Yhteisöjäseninä ovat Osuuskunta ItäMaito, Osuuskunta Tuottajain Maito, Lihakunta, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja LähiTapiola Itä.

Jäseniä oli vuoden 2018 lopussa 5106, jäsentiloja 1885 ja jäsenten viljelyssä 60 084,22 ha peltohehtaaria.

Tehtävät

MTK-Pohjois-Karjala ohjaa maa- ja metsätalouden kehittämistä ottaen huomioon ympäristön ja kuluttajat.

Päämääränämme on elinvoimainen maaseutu, toimivat tilat ja taloudellisesti hyvinvoivat jäsenet.

Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014- 2020 kuvaa maaseudun tilaa maakunnassamme seuraavasti:

Maatalous

Viljelyssä oleva tukikelpoinen peltoala on pysynyt melko vakaana ja on tällä hetkellä 85 747 hehtaaria. Erityyppisiä kesantoja peltoalasta oli vuonna 2012 4,4 prosenttia (3 765 hehtaaria). Luonnonhoitopeltoja oli noin 5 200 hehtaaria. Pohjois-Karjalan maatalous perustuu nautakarjavaltaiseen kotieläintalouteen. Pohjois-Karjala on maan viideksi suurin maidon ja naudanlihan tuottaja. Myös erikoistumisessa puutarhatalouteen ja erityisesti marjanviljelyyn sekä vihannestuotantoon on pitkät perinteet.

Luonnonmukaisen tuotannon suhteellinen laajuus on kasvanut Pohjois-Karjalassa voimakkaasti ja se on korkeimpia koko maatakin ajatellen. Luonnonmukaisessa tuotannossa oli vuonna 2012 Pohjois-Karjalan peltoalasta 19,4 prosenttia (16 600 hehtaaria). Kasvua luomualassa oli edellisestä vuodesta 12 prosenttia/2 024 hehtaaria. Koko maassa luomualan osuus peltoalasta on yhdeksän prosenttia. Luomutilat ovat myös keskimääräistä suurempia, keskikoko on 50,9 hehtaaria/tila. Luomukotieläintiloja Pohjois- Karjalassa on 72 kappaletta. Luomuhunajan tuottajia on 15 kappaletta. Maidontuotanto on edelleen taloudellisesti merkittävin maatalouden tuotannonala Pohjois-Karjalassa.Koko maan maidontuotannosta Pohjois-Karjalan osuus on ollut noin kuusi prosenttia. Tilaa kohti tuotettu maitomäärä on noussut 69 500 litrasta yli 200 000 litraan. Kehittämistoimien tavoitteena on lisätä maidontuotanto 150 miljoonan litran tasolle vuoteen 2020 mennessä. Naudanlihaa tuotetaan Pohjois-Karjalassa 5,4 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko maan naudanlihatuotannosta Pohjois-Karjalassa tuotetaan 6,5 prosenttia. Puutarhataloudessa on erikoistuttu marjanviljelyyn. Marjanviljelyssä on kaikkiaan yli 700 hehtaaria. Tärkeimpiä marjakasveja ovat herukat (410 hehtaaria) ja mansikka (258 hehtaaria). Molemmat ovat olleet lievässä kasvussa viime vuosina. Vihanneksia, hedelmiä, taimi- ja kasvihuonetuotantoa on yhteensä noin 100 hehtaarilla. Muista viljelykasveista merkittävää on esimerkiksi kuminan viljely (250 hehtaaria). Uusista viljelykasveista rypsin ja härkäpavun viljely on lisääntynyt viime vuosina. Löytyypä maakunnasta myös maissipeltoja. Ruokohelpin viljely energiakäyttöön on loppunut Vapo Oy:n lopetettua sopimusviljelyn. Aktiivisuus ympäristötuen erityistukia kohtaan on kasvamassa. Luomun ohella suosituimpia erityisympäristötukia ovat lietelannan sijoittaminen peltoon, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen sekä perinnebiotooppien hoito. Myös kosteikkojen perustaminen viljelyalueille on vilkastumassa.

Metsä

Pohjois-Karjala tunnetaan metsämaakuntana. Sen metsistä
yksityiset omistavat 52 prosenttia, valtio 20 prosenttia,
yhtiöt 23 prosenttia ja muut viisi prosenttia. (Pohjois-Karjalan
Metsäkeskus 2013a). Merkittävä valtion ja
yhtiöiden osuus merkitsee, että maakunnan metsävarallisuutta
käytetään tehokkaasti, mutta merkittävä osa sen
tulonmuodostuksesta valuu maakunnan ulkopuolelle.

Aktiiviviljelijöiden omistuksessa oli vain noin viidennes
(164 100 hehtaaria) yksityisomistuksessa olevasta metsämaasta,
jonka osuus näyttäisi edelleen pienentyneen, vaikka metsänomistajista asuu maaseudulla tai tiloilla Pohjois-Karjalassa noin 80 prosenttia. Maatiloilla on metsämaata keskimäärin 56 hehtaaria/tila.

Lähde: Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

 

MTK-Pohjois-Karjala lyhyesti (31.12.2017)
 

  • Perustettu 1917
  • Jäseniä 5339
  • Jäsentiloja 1986
  • Tuottajayhdistyksiä 13
  • Peltoa jäsenten viljelyssä 61 123,95 ha
  • Metsää jäsenillä 121 665,48 ha

Liitot ja yhdistykset toimivat

Liitot ja yhdistykset toimivat
 

MTK-liitot ja -yhdistykset sekä metsänhoitoyhdistykset vastaavat maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta alueellisiin ja maakunnallisiin päätöksentekijöihin sekä vaikuttavat keskusliiton toimintaan.


Tuottajaliitto valvoo maakuntatasolla
 

Maataloustuottajien liitto vaikuttaa maakunnan kehittämiseen. Se hoitaa maakunnallista edunvalvontaa muun muassa maakuntakaavoituksessa, ympäristöluvissa ja suojeluohjelmista päätettäessä.

Liitolle tärkeitä ovat maakunnalliset yhteistyökumppanit, esimerkiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), aluehallintovirasto (AVI), maakuntaliitto ja metsäkeskus. Jäsen voi olla yhteydessä liiton luottamus- ja toimihenkilöihin ja saada sitä kautta apua. Hän voi vaikuttaa päätöksentekoon tuomalla esiin omat näkemyksensä.


Tuottajayhdistys valvoo etuja paikallistasolla


Yhdistys valvoo jäsenten etuja paikallisella ja kuntatasolla. Näitä asioita ovat muun muassa maankäyttö- ja kaavoitusasiat, suojelu- sekä rakentamisasiat. Yhdistyksellä on merkittävä rooli yhteydenpidossa kuntiin. Jäsen voi edunvalvonta-asioissa ottaa yhteyttä maataloustuottajien yhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin.


Koulutusta ja neuvontaa ammattiasioissa


Menestyäkseen yritystoiminnassaan jäsenet tarvitsevat eri aihepiireistä ajankohtaista tietoa. MTK tarjoaa jäsenilleen erilaisia ammattiin liittyviä tilaisuuksia ja koulutusta.

Lisäksi jäsenet saavat neuvontaa ja asiantuntijoiden apua. Tarjolla on apua tukiasioissa (esim. EU-avustajat), veroasioissa (esim. Veropuhelin), lakiasioissa (esim. Asianajorengas), sosiaaliturva-asioissa ja työnantaja-asioissa. Maanomistajien Arviointikeskuksen palvelut ovat käytettävissä jäsenhintaan.


Yhteisöllisyyttä tapahtumissa


Jäsenyys hyödyttää ammatillisesti, mutta se mahdollistaa myös osallistumisen yhteisiin tapahtumiin. Erilaisilla tapahtumilla ja perinteillä on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja järjestöhengen luojina.