Puolenpitoa ja yhdessäoloa
 

MTK-Pohjois-Karjala on maa- ja metsätalousyrittäjien sekä maaseutuyrittäjien talouspoliittinen etujärjestö. Tehtävänä on yksityiseen maanomistukseen perustuvan elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen liiton toimialueella Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Toimimme maaseudun elinkeinojen ja elävän maaseudun puolesta. Elinvoimainen maaseutu on suomalaisten yhteinen asia.

Tervetuloa mukaan! Toimintamme on myös hauskaa yhdessäoloa, ei pelkästään kokouksia ja ammattiasiaa. Kursseilla ja vapaa-ajan tapahtumissa virkistyt ja tapaat ammattiveljiä ja -sisaria.

MTK-Pohjois-Karjalan esittely

MTK-Pohjois-Karjalan toimialue on Pohjois-Karjalan maakunta, jossa 13 kuntaa.

Jäsenet

MTK-yhdistyksiä MTK-Pohjois-Karjalan alueella on 13.

Yhteisöjäseninä ovat Osuuskunta ItäMaito, Osuuskunta Tuottajain Maito, Lihakunta, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja LähiTapiola Itä.

Jäseniä oli vuoden 2022 lopussa 4657, jäsentiloja 1785 ja jäsenten viljelyssä 57 185,28 ha peltohehtaaria.

Tehtävät

MTK-Pohjois-Karjala ohjaa maa- ja metsätalouden kehittämistä ottaen huomioon ympäristön ja kuluttajat.

Päämääränämme on elinvoimainen maaseutu, toimivat tilat ja taloudellisesti hyvinvoivat jäsenet.

Maatalous ja maaseutuyrittäminen Pohjois-Karjalassa

Maatalouden rakennusinvestointien osalta vuosi 2022 oli ns. välivuosi, kun odotettiin uuden ohjelmakauden alkua ja rahoitukseen varatut maksuvaltuutukset alkoivat loppua. Taloudellisesti haasteellisesta vuodesta huolimatta, valmistui maakuntaan kaksi uutta navettaa ja saimme liikkeelle muutaman biokaasuinvestoinnin sekä pakastekuivauslaitoksen Kiteelle. Erittäin positiivisia merkkejä sitkeästä tulevaisuuden uskosta maakunnassa vaikeina aikoina.

Pohjois-Karjalan maaseudulle ohjautui viime vuonna 86 miljoonaa julkista rahoitusta, ilmenee Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen julkaisemasta maaseuturahaston vuosikatsauksesta. Summa koostuu EU:n maaseuturahaston ja valtion kansallisesta rahoituksesta. Lisäksi mukana on kuntien sekä hakijoiden omaa rahoitusta. Rahoitusta myönnettiin maatilojen ja maaseutuyritysten toimintaan, yleiseen maaseudun kehittämiseen sekä investointeihin. Maaseuturahaston elpymisrahoituksella pyrittiin edistämään uusiutuvaa energiatuotantoa. Pielisen Bio Oy:lle myönnettiin yli 2,5 miljoonan euron avustus biokaasulaitoksen rakentamiseen Lieksaan. Luomun ja luonnontuotteiden suosio jatkuu maakunnassa. Kiteen Puhoksessa toimivalle pakastekuivausyritys Nordic Freeze Dry Oy:n toimintaa tuettiin 700 000 euron investointiavustuksella. Kyseessä on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan pakastekuivauslaitos.

Maaseudun yritysrahoitus Pohjois-Karjalassa maan kärkitasoa
Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi viime vuonna maaseuturahaston yritysrahoitusta 64 kohteeseen yhteensä 5,8 miljoonaa euroa.  Maaseuturahoituksen yritystuen suosio on edelleenkin koko maan mittakaavassa ykköstasoa. Vuonna 2022 yritysrahoituksen avulla luotiin 13 uutta yritystä ja 120 uutta työpaikkaa Pohjois-Karjalaan. Eniten ELY-keskuksen myöntämää yritysrahoitusta kohdistui Lieksaan, Kiteelle ja Tohmajärvelle. Toimialoista eniten tuettiin uusiutuvaa energiantuotantoa.

Elpymisrahoitusta energiahankkeisiin
Maaseuturahaston elpymisvarojen yritystukien haku käynnistyi vuoden 2021 puolella ja viimeiset päätökset tehtiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Koronapandemiaan liittyvä elpymistuki yrityksille oli suunnattu hankkeisiin, joissa hankitaan uutta ja tehokkaampaa tai energiaa säästävää taikka muilla tavoin parasta käyttökelpoista tekniikkaa, lisätään uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa sekä digitaalisuutta yritystoiminnassa. Elpymisrahoitusta myönnettiin varsinkin uusiutuvan energiatuotannon edistämiseen. Pielisen Bio Oy:lle Lieksaan myönnettiin yli 2,5 miljoonan euron avustus biokaasulaitoksen rakentamiseen. Maaseuturahaston yritystukea hyödynnettiin muutenkin uusiutuvan energiatuotannon edistämiseen: mm. lähes kuudellekymmenelle eri aurinkopaneelihankkeelle myönnettiin tukea yhteensä yli 600 000 euroa

Maatalouden tilanne erittäin haasteellinen
Maatalouden tilanne maakunnassa jatkuu edelleen erittäin haasteellisena. Yhä useampi maanviljelijä on joutunut lopettamaan tilanpidon kustannusten nousun ja energiakriisin vuoksi. Maitotilojen määrän ja maidon kokonaistuotannon lasku jatkuu. Vuonna 2022 maitoa tuottavia tiloja oli 276 kpl, mikä on 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna.  Maidontuotanto väheni n. 4 prosenttia 108 milj. litraan. Sukupolvenvaihdoksia maakunnan maatiloilla tehtiin vain 2 kpl vuonna 2022, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 17 kpl.

Luomun ja luonnontuotteiden suosio jatkuu
Luomutuotannon osalta Pohjois-Karjalan tilanne on edelleen erinomainen.  Luomun osuus kokonaispeltopinta-alasta on Suomen kärkitasoa eli kaikkiaan 27 prosenttia. Valtakunnallisesti vastaava luku on 15 %. Maatiloja maakunnassa oli vuonna 2022 kaikkiaan 1 999 kpl, joista luomutiloja oli 332. Maatilayritykset pyrkivät panostamaan entistä enemmän luomuun ja eläinten hyvinvointiin.

Marjanviljelyala jatkaa hyvää kasvuaan Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2022 viljelty ala oli 987 hehtaaria, kun vuoden 2021 lopussa se oli 964 hehtaaria. Marjoista eniten viljeltyjä ovat mustaherukka ja mansikka. Eniten marjanviljelypinta-alaa löytyy Kiteeltä ja Ilomantsista.

Marjoja hyödyntää myös kiteeläinen pakastekuivausyritys Nordic Freeze Dry Oy, joka on saanut rahoituspäätöksen ensimmäisen vaiheen investointeihin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Kahden miljoonan investointihanke sai tukea 35 % kustannuksista eli 700 000 euroa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan pakastekuivauslaitos.

Uusi ohjelmakausi CAP27 alkoi, mikä muuttui?
EU:n uusi ohjelmakausi CAP27 käynnistyi vuoden 2023 alussa.  Lyhenne CAP tarkoittaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Alkava ohjelmakausi tuo mukanaan muutoksia sekä maaseudun kehittämisen tukiin että viljelijätukiin. Tukien valvonta tulee muuttumaan, kun satelliittikuvantamiseen perustuva peltovalvonta otetaan käyttöön. Kaikissa hakumuodoissa luovutaan paperilomakkeista ja siirrytään sähköiseen hakuun.

Kaikista uuden ohjelmakauden mukanaan tuomista muutoksista kerrotaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen järjestämissä koulutus- ja infotilaisuuksissa, joista löytyy tarkempaa tietoa ELY-keskuksen tapahtumakalenterista.

Lähde: Pohjois-Karjala ELY-keskus tiedote 1.3.2022

Metsä

Pohjois-Karjala tunnetaan metsämaakuntana. Sen metsistä
yksityiset omistavat 52 prosenttia, valtio 20 prosenttia,
yhtiöt 23 prosenttia ja muut viisi prosenttia. (Pohjois-Karjalan
Metsäkeskus 2013a). Merkittävä valtion ja
yhtiöiden osuus merkitsee, että maakunnan metsävarallisuutta
käytetään tehokkaasti, mutta merkittävä osa sen
tulonmuodostuksesta valuu maakunnan ulkopuolelle.

Aktiiviviljelijöiden omistuksessa oli vain noin viidennes
(164 100 hehtaaria) yksityisomistuksessa olevasta metsämaasta,
jonka osuus näyttäisi edelleen pienentyneen, vaikka metsänomistajista asuu maaseudulla tai tiloilla Pohjois-Karjalassa noin 80 prosenttia. Maatiloilla on metsämaata keskimäärin 56 hehtaaria/tila.

MTK-Pohjois-Karjala lyhyesti (31.12.2022)
 

  • Perustettu 1917
  • Jäseniä 4657
  • Jäsentiloja 1785
  • Tuottajayhdistyksiä 13
  • Peltoa jäsenten viljelyssä 57 185,28 ha
  • Metsää jäsenillä 108 905,16 ha

Hanketoiminta
Päättyneet hankkeet

Liitot ja yhdistykset toimivat
 

MTK-liitot ja -yhdistykset sekä metsänhoitoyhdistykset vastaavat maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien alueellisesta edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta alueellisiin ja maakunnallisiin päätöksentekijöihin sekä vaikuttavat keskusliiton toimintaan.


MTK-liitto valvoo maakuntatasolla
 

MTK liitto vaikuttaa maakunnan kehittämiseen. Se hoitaa maakunnallista edunvalvontaa muun muassa maakuntakaavoituksessa, ympäristöluvissa ja suojeluohjelmista päätettäessä.

Liitolle tärkeitä ovat maakunnalliset yhteistyökumppanit, esimerkiksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), aluehallintovirasto (AVI), maakuntaliitto ja metsäkeskus. Jäsen voi olla yhteydessä liiton luottamus- ja toimihenkilöihin ja saada sitä kautta apua. Hän voi vaikuttaa päätöksentekoon tuomalla esiin omat näkemyksensä.


MTK-yhdistys valvoo etuja paikallistasolla


Yhdistys valvoo jäsenten etuja paikallisella ja kuntatasolla. Näitä asioita ovat muun muassa maankäyttö- ja kaavoitusasiat, suojelu- sekä rakentamisasiat. Yhdistyksellä on merkittävä rooli yhteydenpidossa kuntiin. Jäsen voi edunvalvonta-asioissa ottaa yhteyttä MTK-yhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin.


Koulutusta ja neuvontaa ammattiasioissa


Menestyäkseen yritystoiminnassaan jäsenet tarvitsevat eri aihepiireistä ajankohtaista tietoa. MTK tarjoaa jäsenilleen erilaisia ammattiin liittyviä tilaisuuksia ja koulutusta.

Lisäksi jäsenet saavat neuvontaa ja asiantuntijoiden apua. Tarjolla on apua tukiasioissa (esim. EU-avustajat), veroasioissa (esim. Veropuhelin), lakiasioissa, sosiaaliturva-asioissa ja työnantaja-asioissa. Maanomistajien Arviointikeskuksen palvelut ovat käytettävissä jäsenhintaan.


Yhteisöllisyyttä tapahtumissa


Jäsenyys hyödyttää ammatillisesti, mutta se mahdollistaa myös osallistumisen yhteisiin tapahtumiin. Erilaisilla tapahtumilla ja perinteillä on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja järjestöhengen luojina.